Nåavmesjenjaelmie jïh Nåavmesjenjaelmien tjïelte
Staare Nåavmesjenjaelmie jïh Nåavmesjenjaelmien tjïelte sijjen nommem utnieh jeanoste Nåavmesje man njaelmie lea staaren lïhke jïh fjovlese tjïelten jarngesne. Tjieltesne golme båatsoesïjth jïh veljies saemien kultuvremojhtesh.
Båeries saemien nomme jeanose lij Laakese, jïh dïhte guhkies saemien histovrijen bïjre dajvesne soptseste. Laakese lea baakoe mij saemiengielese löönesovveme norrööneste, bååstede vijkingetïjjese. Tjïelte jïh dajvh Nåavmesjenjaelmien bïjre leah akte Tröondelagen stööremes daelviegåatomedajvijste bovtsese, Daehtie tjahkeste Klompen, maahtah båatsoesïjtide Åarjel-Njaarke, Tjåehkere jïh Fovsen Njaarke vuejnedh.
Abpe tjïeltesne gellie saemien kultuvremojhtesh, jïh jienebh leah eevre staaren lïhke. Daebpede fjovlen bijjelen jïh sijjide Spillum, Sævik jïh Selnes vuajnah, gusnie lij jienebh saemien årromesijjieh aareh 1900-låhkoen. Muvhth kultuvremojhtesh leah mïerhkelgamme jïh vïedteldihkie tuvrelaajrojde staaredajvesne jallh tjïeltesne. Namdalsmuseet Nåavmesjenjaelmesne sov vuesiehtimmesne saemien daeverh jïh göökte saemien gåetieh, derhviegåetiem jïh buvriem åtna, jïh dah saemien årromesijjeste Lænnamarkesne båetieh, eevre staaren noerhtelen.
Staare Nåavmesjenjaelmie lea eevre mænngan staare tseegkesovvi 1845 vihkele jarngine orreme åesiestæmman jïh fealadassese. Lij iemie staarem veeljedh goh sijjie saemieskuvlese jïh saemienpolitihkeles tjåanghkojde. Voestes saemieskuvle Åarjel-Nöörjese Havikesne Nåavmesjenjaelmesne eelki 1910 nöörjen misjovnesiebrijste. Skuvle lij privaate, men aaj byögkeles dåarjoem åadtjoeji jïh lij internaateskuvle. Skuvlen nåake saemien sisvegem utni jïh saemieh sveekes desnie barkin. Havika-skuvle lea bielie histovrijistie daaroedehtemen bïjre saemijste, men seamma tïjjen goerkesem, vïenevoetem jïh sïemesvuekiem dej ovmessie åarjelsaemien dajvi gaskem sjugniedi. Internaateskuvli gïehteli 1951 raajan, jïh ajve saemien learohkh lin desnie. Jeenjesh learoehkijstie aaj Nåavmesjenjaelmesne skyllin. Dan gaavhtan jeenjesh såemies ektiedimmiem staarese utnieh, jïjtsh jallh maadtoeladtji skuvlebaelien tjïrrh.
Fåantoeh man åvteste saemieskuvle Nåavmesjenjaalman bïejesovvi lij dæjpeles sijjien jïh feelemevuekiej gaavhtan dohkoe. Seamma fåantoej gaavhtan Nåavmesjenjaelmie aaj saemiepolitihkeles gaavnedimmiesijjine sjïdti. Jienebh politihkeles tjåanghkoeh Nåavmesjenjaalman bïejesovvi luhkiejaepien don voestes rïjhketjåanghkoen åvtelen Tråantesne 1917. Dan gaavhtan staare vihkele sijjie aareh saemien politihkeles histovrijisnie. Åehpies politihkerh goh Daniel Mortenson, Elsa Laula Renberg, Martin Jonassen, John Eliassen Boere, Sanna Jonassen jïh Anton Jonassen lin gellien aejkien Nåavmesjenjaelmesne, jïh naakenh dejstie daanbeajjetje tjïeltesne årroejin. Jienebh dejstie maanah skuvlesne utnin Havikesne.
Datne aaj bïevnesetaavlam gaavnh Namdalsmuseumisnie. Desnie maahtah vuesiehtimmide vuartasjidh jïh vielie saemien histovrijen bïjre dajvesne govledh.